Ruotsin korkeakoulut
Korkea-asteen koulutuksen järjestämisestä vastaa Ruotsissa valtio. Valtiopäivät ja hallitus päättävät noudatettavista säännöistä ja resurssien jaosta. Korkeakoulutoimintaa harjoittavat monet viranomaiset, kuten Ruotsin korkeakouluvirasto (Högskoleverket).
Ruotsin valtiolla on 14 yliopistoa ja 22 korkeakoulua. Lisäksi maassa on kolme yksityistä oppilaitosta, joilla on oikeus antaa tutkijakoulutusta: Chalmersin tekninen korkeakoulu, Tukholman kauppakorkeakoulu ja Jönköpingin korkeakoulu. Yliopistot ja korkeakoulut eroavat toisistaan muun muassa siinä, että yliopistoilla on oikeus antaa tutkintoon johtavaa tutkijakoulutusta.
Lisäksi maassa on yhdeksän koulutuksen järjestäjää, joilla on oikeus antaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, sekä muutamia koulutuksen järjestäjiä, joilla on oikeus antaa psykoterapeutin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Korkeakoulukelpoisuus
Korkea-asteen koulutukseen pääsy Ruotsissa edellyttää hakijalta tiettyjä perustietoja. Näitä tietoja kutsutaan myös (kelpoisuusvaatimuksiksi). Kelpoisuusvaatimukset on jaettu perus- ja erityisvaatimuksiin. Päästäkseen korkea-asteen koulutukseen hakijan on aina täytettävä perusvaatimukset. Niiden lisäksi monet oppilaitokset asettavat hakijalle myös erityisvaatimuksia. Voit lukea lisää kelpoisuusvaatimuksista korkeakouluviraston (Högskoleverket) sivustosta.
Jokaisella yliopistolla ja korkeakoululla tulee olla pääsyvaatimukset sisältävä valintajärjestys.
Koulutuksen pituus lasketaan opintopisteinä
Korkeakouluopintojen laajuus ilmoitetaan opintopisteiden avulla, jolloin 40 viikon mittainen kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä ja lukukausi 30 opintopistettä.
Kustakin kurssista saa opintopisteitä sen mukaan, millainen työpanos normaalisti on tarpeen kurssin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kurssin tavoitteet ja laajuus opintopisteinä ilmoitetaan korkeakoulujen kutakin kurssia varten laatimassa kurssisuunnitelmassa.
Kokeet ja arvosanat
Kurssin päätteeksi järjestetään joko kirjallinen tai suullinen koe. Opiskelijat saavat arvosanan käymistään kursseista. Yleisimmin käytetyt arvosanat ovat hylätty, hyväksytty ja hyvin hyväksytty. Yliopisto tai korkeakoulu voi halutessaan käyttää muita arvosanajärjestelmiä.
Kolmisyklinen tutkintomalli
Korkea-asteen koulutus on jaettu kolmeen tasoon. Perustaso pohjautuu pääasiallisesti opiskelijan lukiokoulussa saamiin tietoihin, ylempi taso pohjautuu perustason opintoihin ja tutkijataso puolestaan tietoihin, joita opiskelija on omaksunut perustasolla ja yleisellä tasolla.
Yleiset tutkinnot
Perustaso:
- korkeakoulututkinto, 120 opintopistettä
- kandidaatin tutkinto, 180 opintopistettä
Ylempi taso:
- maisterin tutkinto, 60 opintopistettä
- master-tutkinto, 120 opintopistettä
Tutkijataso:
- lisensiaatin tutkinto, 120 opintopistettä
- tohtorin tutkinto, 240 opintopistettä
Lisätietoja opiskelusta Ruotsissa löytyy verkkosivustoilta (Högskoleverket).
Etkö löytänyt hakemaasi?
Viimeksi päivitetty 01.02.2010